sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

Kartanokamuja



Viikko kartanolla on taas kulunut, ja vilskettä ja hulinaa on jälleen riittänyt. Kesän viimeinen Risto Räppääjä ja Pakastaja-Elvi kesäteatteri esitys oli tänään, ja olo on hieman haikea. Tulen kaipaamaan Vekarateatterin ihanan iloisia näyttelijöitä, joihin on törmännyt esityspäivinä pihapiirissä. Toivon, että heitä näkee vielä tulevinakin viikkoina vuohia silittelemässä.

Juhannusta edeltävänä torstaina kartanon pihaan saapuivat uudet asukkaat. Perhosia oli vatsassa. Miten nämä sympaattiset määkijät sopeutuisivat elämään Keravan kartanolla? Yhtäkkiä kartanolla oli kaksi karvaista asukkia, joiden kanssa puuhasteltavaa on kyllä riittänyt.


Vuohi parivaljakko, Molla ja Maija, ovat nyt asustelleet kartanolla kuukauden. Yhteiselo heidän kanssaan on mennyt mukavasti vaikka pariin otteeseen on pitänyt hieman käyttää luovuutta. Onneksi ystäväpiiristä on löytynyt avuliaita ja innokkaita aidan rakentajia, jotka ovat kelpuuttaneet korvaukseksi kakkupalkan.

Pari viikkoa sitten kartanolla tapahtui perheenlisäystä. Molla ja Maija saivat naapureikseen Kirsikan, Kerttulin ja Murikan. Kartanolla on säästytty naapuririidoilta ja välit ovat olleet lämpimät. Kanat ovat eläneet kartanolla leppoisasti alusta alkaen ja nyt olo on näköjään sen verran kotoisa, että munia löytyy päivän päätteeksi jo reilusti. 


Keravan kaupunki tuki Etukeno ry:n toimintaa osoittamalla varoja kanojen kesävuokraukseen tuomaan iloa kaupunkilaisten kesään. Tämä oli ehdottomasti hyvä päätös. Kartanolla käy päivittäin sankoin joukoin ihmisiä ruokkimassa, silittelemässä ja ihastelemassa kartanon kesäasukkaita. Eläimet ovat saaneet etenkin lapsiperheet liikkeelle ja sitä on ollut ilo seurata. Lapset ovat aivan riemuissaan eläimistä, eivätkä millään malttaisi lähteä kotimatkalle. Jopa päiväkotiryhmät ovat käyneet piknikillä kartanon pihassa ja puuhastelemassa eläinystävien kanssa. 


Monelle lapselle kohtaaminen kartanon kanojen ja vuohien kanssa voi olla yksi ensimmäisistä, ellei ensimmäinen vastaavanlainen kokemus. Tämä tuli esille, kun juttelin erään lastentarhanopettajan kanssa. Hän kertoi minulle, etteivät osa lapsista olleet tunnistaneet mikä eläin vuohi on. Ajatus nauratti minua. Hetken pohdittuani asiaa, se ei tuntunut enää niin kummalliselta. Jos on elänyt koko pienen elämänsä kaupungissa, missä ihmeessä niitä vuohia olisi muka päässyt ihmettelemään. 


Kun kuulin, että kartanolle tulee kesäksi vuohia ja kanoja olin iloissani, mutta en osannut kuvitella kuinka hienoa tämä olisi. En olisi arvannut, kuinka paljon iloa ja riemua nämä hurmaavat olennot toisivat Keravan kartanolle tänä kesänä. 





Ensi viikolla on taas puuhakas viikko kartanolla ja odotan innolla hellepäiviä.




Aurinkoisin terveisin,

Kartanon Liisa

lauantai 16. heinäkuuta 2016

Vieraskynä: Gluteenitonta auringossa Keravalla



Kävin viime viikonloppuna tapaamassa ystäviäni Kesäkahvila Foodinissa Keravan kartanossa. Vehreä puutarha loi kodikasta tunnelmaa puiden katveeseen sijoitetulle isolle terassille, jossa oli mukavan rauhallista nauttia kesäkahvilan antimista. Kartanon puutarhassa oli samaan aikaan myös markkinat. Polun reunalla aitauksessa oli suloisia vuohia, joiden luona parveili koko ajan lapsiperheitä. 


Olen noudattanut gluteenitonta ruokavaliota keliakian takia 27 vuotta. Olen tottunut siihen, että kahviloiden gluteenitonta tarjonta vaihtelee suuresti, eikä aina löydy sellaista tarjottavaa, joka minulle sopisi ja maistuisi. Takavuosina tyydyin usein kupilliseen kahvia. Kysyessäni gluteenitonta Kesäkahvila Foodinissa tarjoilija pysähtyi ja katsoi minua lämpimästi sanoen: “Täällä on kaikki gluteenitonta. Saat valita vapaasti kaikesta siitä mitä on tarjolla.” Vastaus oli varmasti merkityksellinen sekä asiakkaalle että varmasti myös tarjoilijalle. Tuntuu erityisen hyvältä saada valita useammasta ruokalajista - aivan kuten ruokavaliottomat ihmiset tekevät joka päivä.


Hyödynsin tilaisuuden ja söin ensin lohipiirasta, jossa lohi oli leivottu matalan pehmeän pohjan päälle. Piiras oli maukasta ja ruokaisaa, ja sen seuraksi join kahvia perinteisestä, sirosta kukkakuvioisesta kartano-kahvikupista. Jälkiruoaksi maistelin raparperi-suklaakakkua ja mansikkakakkua. Raparperikakku oli sopivan makeaa kirpeällä reunamaulla. 


Nautin erityisesti kartanon kiireettömästä elämänrytmistä. Jos sää olisi ollut pilvinen, olisin luultavasti istunut kartanon olohuoneessa, mutta aurinkoisella säällä pihaterassi oli verraton paikka. Levon lisäksi Keravan kartanossa on mahdollista harrastaa joogaa ja melontaa.. Suosittelen lämpimästi tätä kohdetta Keravan seudulla asuville ja vieraileville. Maalaisidylliä sopii toki tulla ihmettelemään Helsingistäkin saakka. Minä tulin Tampereelta. 




Kirjoittaja on hyvästä ruoasta ja juomasta tykkäävä keski-ikäinen markkinointiekonomi ja Keliakialiiton varapuheenjohtaja.


tiistai 5. heinäkuuta 2016

Melontaa ja markkinoita



Kuuma kahvi höyryää kupissani. Käperryn kirjan kanssa kartanon olohuoneen nahkasohvalle ja kuuntelen sateen ropinaa. Yksi maailman ihanimmista äänistä tulee siitä, kun sadepisarat iskeytyvät peltikattoa vasten. Tämä on mainio tapa viettää sateista kesäpäivää. Tummat ukkospilvet ja kaatosade eivät häiritse minua lainkaan, sillä kartanolla on lämmin ja kodikas tunnelma.

Näin sadepäivänä tulee väistämättä muisteltua viikon takaista hellepäivää, jolloin kävin melomassa Keravanjokea pitkin inkkariveneellä. Kun kuulin melontamahdollisuudesta tultuani kartanolle, päätin heti, että tätä on kokeiltava. Jännitin melontaretkeä hieman etukäteen. Mitä jos vene kippaa kesken matkan? Mitä jos en edes pääse veneen kyytiin? Olin melonut pari kertaa ennen, mutta siitä oli kulunut jo vuosia. 

Pyysin ystäväni mukaan ja kärräsimme yhdessä veneen joenrantaan kivisillan kupeeseen. Astuin ensiksi hieman epäröiden keikkuvaan kanoottiin, mutta ystäväni vakuutti minut, että kaikki sujuisi mutkattomasti. Niin sujuikin. Nopeammin kuin kuvittelinkaan, istuimme jo kyydissä. Kanootti lipui kevyesti kivisillan alitse ja lähdimme melomaan yläjuoksuun. Meloimme rauhallista vauhtia ja välillä pysähdyimme ihastelemaan kirkkaan sinistä taivasta ja kaislikossa surraavia sudenkorentoja. Aurinko paistoi eikä ollut kiire mihinkään.


Välillä on hyvä poistua omalta mukavuusalueelta ja kokeilla rohkeasti uusia juttuja. Asioiden ei tarvitse välttämättä olla isoja, sillä melko yksinkertaisetkin kokemukset voivat viedä aivan vieraille vesille ja tuntua erittäin palkitsevilta. En olisi arvannut etukäteen kuinka rentouttavaa puuhaa melominen on. En olisi keksinyt parempaa tapaa viettää kuumaa kesäpäivää. 

Jos kaipaa mukavaa kesätekemistä Keravalla, suosittelen ehdottomasti kanootin tai kajakin vuokraamista kartanolta. Hieman kokeneemmalle melojalle löytyy myös yksinistuttavia kajakkeja. Jos tarkoituksena on vain viettää letkeä ilta kaverin kanssa, sitten isompi kanootti on täydellinen.
On vaikea käsittää, että kesä on jo näin pitkällä. Miten ihmeessä ollaan jo heinäkuun puolella? Viimeinen viikko meni aivan hujauksessa eläinten kanssa touhutessa. Uudet asukkaamme ovat tuoneet vilskettä ja vipinää kartanolle. Sarvekkaat kaverit ovat olleet aivan ihania, mutta myös melkoisia jääräpäitä.


Viikonloppuihin heinäkuussa säpinää tuovat lauantaisin pidettävät markkinat. Oli upeaa nähdä viime lauantaina piha täynnä ihmisiä ja myyjiä. Itse meinasin melkein tyhjentää korumyyjän pöydän puhtaaksi, mutta onneksi työpäivänä ei ollut aikaa shoppailla liikaa.

 Olin aivan haltioissani Oona Haapakorven käden jäljestä. Hänen tekemänsä korut ovat niin siroja ja kauniita.  Täältä löydät lisää hänen töitään. 


Odotan innolla jo tulevan lauantain markkinoita!


Kesäterkuin,

Kartanon Liisa